Trouvé 76 Résultats pour: aurinko
Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: "Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa." (Joosuan kirja 10, 12)
Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa." Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan. (Joosuan kirja 10, 13)
Niin häviävät kaikki sinun vihollisesi, Herra. Mutta ne, jotka häntä rakastavat, ovat niinkuin aurinko, kun se nousee voimassansa." Ja maassa oli rauha neljäkymmentä vuotta. (Tuomarien kirja 5, 31)
Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: "Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi?" Hän vastasi heille: "Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi arvoitustani arvanneet." (Tuomarien kirja 14, 18)
Niin he jatkoivat matkaansa, ja aurinko laski heiltä lähellä Gibeaa, joka on Benjaminissa. (Tuomarien kirja 19, 14)
Mutta Jooab ja Abisai ajoivat Abneria takaa ja tulivat, kun aurinko oli laskenut, Amman kukkulalle, joka on vastapäätä Giiahia, Gibeonin erämaahan päin. (2. Samuelin kirja 2, 24)
Ja kaikki kansa tuli, kun vielä oli päivä, vaatimaan, että Daavid söisi jotakin; mutta Daavid vannoi ja sanoi: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos minä maistan leipää tai muuta, ennenkuin aurinko laskee." (2. Samuelin kirja 3, 35)
Mutta varhain aamulla, kun aurinko nousi ja paistoi veteen, näkivät mooabilaiset, että vesi heidän edessään oli punaista kuin veri. (2. Kuningasten kirja 3, 22)
Ja minä sanoin heille: "Jerusalemin portteja älköön avattako, ennenkuin aurinko on polttavimmillaan; ja vartijain vielä seisoessa paikoillaan on ovet suljettava ja salvoilla teljettävä. Ja Jerusalemin asukkaita pantakoon vartioimaan, kukin vartiopaikallensa, kukin oman talonsa kohdalle. (Nehemia 7, 3)
Ja ennenkuin olin mitään nauttinut, minä nousin kiiruusti ja korjasin hänet suojaan, kunnes aurinko laskisi. (Tobian kirja 2, 4)
Ja minä purskahdin itkuun. Kun aurinko sitten oli laskenut, niin minä menin ja kaivoin haudan ja hautasin hänet. (Tobian kirja 2, 7)
Ja niin pian kuin aamu sarastaa ja aurinko nousee yli maan, ottakaa kukin sota-aseenne ja menkää, kaikki sotakelpoiset miehet, ulos kaupungista. Ja valitkaa itsellenne johtaja, ikäänkuin aikoisitte hyökätä alas tasangolle assurilaisten etuvartijoita vastaan; älkää kuitenkaan hyökätkö sinne. (Juditin kirja 14, 2)