Talált 95 Eredmények: Aabraham

  • Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka. (1. Mooseksen kirja 18, 27)

  • Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä." (1. Mooseksen kirja 18, 30)

  • Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa. (1. Mooseksen kirja 18, 33)

  • Aabraham nousi varhain aamulla ja meni siihen paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä, (1. Mooseksen kirja 19, 27)

  • Ja Aabraham siirtyi sieltä Etelämaahan ja asettui Kaadeksen ja Suurin välimaille; ja hän asui jonkun aikaa Gerarissa. (1. Mooseksen kirja 20, 1)

  • Ja Aabraham sanoi vaimostansa Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luoksensa. (1. Mooseksen kirja 20, 2)

  • Aabraham vastasi: "Minä ajattelin näin: 'Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan peljätä Jumalaa; he surmaavat minut vaimoni tähden.' (1. Mooseksen kirja 20, 11)

  • Mutta Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia. (1. Mooseksen kirja 20, 17)

  • Ja Aabraham nimitti poikansa, joka hänelle oli syntynyt, sen, jonka Saara oli hänelle synnyttänyt, Iisakiksi. (1. Mooseksen kirja 21, 3)

  • Ja Aabraham ympärileikkasi poikansa Iisakin, tämän ollessa kahdeksan päivän vanha, niinkuin Jumala oli hänen käskenyt tehdä. (1. Mooseksen kirja 21, 4)

  • Aabraham oli sadan vuoden vanha, kun hänen poikansa Iisak syntyi hänelle. (1. Mooseksen kirja 21, 5)

  • Ja poika kasvoi, ja hänet vieroitettiin. Ja Aabraham laittoi suuret pidot siksi päiväksi, jona Iisak vieroitettiin. (1. Mooseksen kirja 21, 8)


“Menosprezai vossas tentações e não vos demoreis nelas. Imaginai estar na presença de Jesus. O crucificado se lança em vossos braços e mora no vosso coração. Beijai-Lhe a chaga do lado, dizendo: ‘Aqui está minha esperança; a fonte viva da minha felicidade. Seguro-vos, ó Jesus, e não me aparto de vós, até que me tenhais posto a salvo’”. São Padre Pio de Pietrelcina