Talált 199 Eredmények: pyhä kutsu

  • Kun minä olin palannut jälleen kotiini ja saanut takaisin vaimoni Hannan ja poikani Tobiaan, niin minä helluntaijuhlana, joka on seitsemän viikon pyhä, valmistin juhlapöydän ja asetuin aterialle. (Tobian kirja 2, 1)

  • Ja hän rukoili ikkunan edessä ja sanoi: »Ole kiitetty sinä, Herra, minun Jumalani, ja olkoon kiitetty sinun pyhä ja kunnioitettu nimesi iankaikkisesti. Kiittäkööt sinua kaikki sinun tekosi ainiaan. (Tobian kirja 3, 11)

  • Ja hän sanoi itsekseen: »Minä olen pyytänyt saada kuolla;miksi en kutsu luokseni poikaani Tobiasta, ilmaistakseni asian hänelle, ennenkuin kuolen?» (Tobian kirja 4, 2)

  • Ja hän meni isänsä tykö ja sanoi hänelle: »Katso, minä olen löytänyt erään, joka tahtoo matkustaa kanssani». Isä sanoi: »Kutsu hänet luokseni, että saisin tietää, mistä sukukunnasta hän on ja onko hän luotettava matkatoveriksesi». (Tobian kirja 5, 9)

  • Ja Tobias alkoi rukoilla ja sanoi: »Ole kiitetty sinä, isiemme Jumala, ja kiitetty olkoon sinun pyhä ja kunnioitettu nimesi iankaikkisesti. Sinua kiittäkööt taivaat ja kaikki sinun luotusi. (Tobian kirja 8, 5)

  • »Jerusalem, sinä pyhä kaupunki, hän kyllä kurittaa sinua lapsiesi tekojen tähden, mutta hän armahtaa jälleen vanhurskasten lapsia. (Tobian kirja 13, 9)

  • Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä. (Psalmit 22, 4)

  • Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä. (Psalmit 71, 22)

  • Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? (Psalmit 77, 14)

  • He ylistävät sinun suurta ja peljättävää nimeäsi. Hän on pyhä. (Psalmit 99, 3)

  • Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, kumartukaa hänen jalkainsa astinlaudan eteen. Hän on pyhä. (Psalmit 99, 5)

  • Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, rukoilkaa kumartuneina hänen pyhää vuortansa kohti; sillä Herra, meidän Jumalamme, on pyhä. (Psalmit 99, 9)


“O sábio elogia a mulher forte dizendo: os seu dedos manejaram o fuso. A roca é o alvo dos seus desejos. Fie, portanto, cada dia um pouco. Puxe fio a fio até a execução e, infalivelmente, você chegará ao fim. Mas não tenha pressa, pois senão você poderá misturar o fio com os nós e embaraçar tudo.” São Padre Pio de Pietrelcina