Fondare 106 Risultati per: Ikinä
Ja minä annan käskyn, että kuka ikinä rikkoo tämän määräyksen, hänen talostaan revittäköön hirsi, ja hänet ripustettakoon ja naulittakoon siihen, ja hänen talostaan tehtäköön siitä syystä soraläjä. (Esra 6, 11)
Miksi lyöt meitä? Jos he kuolivat, niin mene heidän perässänsä. Älköön meidän ikinä tarvitko nähdä sinun poikaasi tai tytärtäsi.» (Tobian kirja 3, 9)
Kun paha henki tuntee käryn, niin se pakenee eikä enää ikinä tule takaisin. Ja kun sinä sitten tahdot lähestyä vaimoasi, nouskaa molemmat ylös ja huutakaa avuksenne armollista Jumalaa; hän on pelastava teidät ja oleva armollinen. Älä pelkää, sillä hänet on määrätty sinulle alusta alkaen, ja sinä olet pelastava hänet; hän on lähtevä sinun kanssasi, ja minä luulen, että sinä saat hänestä lapsia.» Kun Tobias tämän kuuli, syttyi hänessä rakkaus Saaraan, ja hänen sydämmensä kiihtyi suuresti. (Tobian kirja 6, 18)
Ja jos hän meitä kurittaakin pahojen tekojemme tähden, niin hän meitä jälleen armahtaa ja kokoaa meidät kaikista pakanakansoista, minne ikinä teidät on hajotettu heidän keskuuteensa. (Tobian kirja 13, 5)
Ja sen, että veljemme surmataan ja maan asukkaat viedään vankeuteen ja perintöosammme tehdään autioksi, hän antaa tulla meidän päämme päälle, missä ikinä pakanakansojen keskuudessa olemmekin orjina, ja me joudumme isäntäimme loukkauksen ja pilkan alaiseksi. (Juditin kirja 8, 22)
Siitä syystä olen minä, sinun palvelijattaresi, kun sain tämän kaiken tietää, karannut heidän luotansa. Sillä Jumala on lähettänyt minut tekemään sinun kanssasi tekoja, joita koko maailma, kuka ikinä ne kuulee, kauhistuu. (Juditin kirja 11, 16)
"Kaikki kuninkaan palvelijat ja kuninkaan maakuntien kansa tietävät, että kuka ikinä, mies tai nainen, kutsumatta menee kuninkaan luo sisempään esipihaan, on laki sama jokaiselle: hänet surmataan; ainoastaan se, jota kohti kuningas ojentaa kultavaltikkansa, jää eloon. Mutta minua ei ole kolmeenkymmeneen päivään kutsuttu tulemaan kuninkaan tykö." (Ester 4, 11)
ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan, (Job 10, 21)
Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan. (Job 20, 20)
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen, (Job 31, 5)
Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon. (Job 39, 28)
Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen." (Psalmit 10, 6)