Fondare 41 Risultati per: itki
Kuningas tuli kovin järkytetyksi, nousi portin päällä olevaan yläsaliin ja itki. Ja mennessänsä hän huusi näin: "Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!" (2. Samuelin kirja 18, 33)
Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" (2. Kuningasten kirja 13, 14)
"Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti. (2. Kuningasten kirja 20, 3)
Kun Esra näin rukoili ja tunnusti, itkien ja maahan langeten, Jumalan temppelin edustalla, kokoontui hänen luoksensa sangen suuri joukko Israelin miehiä, naisia ja lapsia; sillä kansakin itki katkerasti. (Esra 10, 1)
Ja Nehemia, maaherra, ja pappi Esra, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat kaikelle kansalle: "Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne, älkää murehtiko älkääkä itkekö." Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat. (Nehemia 8, 9)
Ja hän siunasi häntä ja sanoi hänelle: »Sinä olet hyvän ja jalon miehen poika.» Ja kuultuaan, että Toobit oli menettänyt näkönsä, hän tuli murheelliseksi ja itki. (Tobian kirja 7, 7)
Vaimo vastasi hänelle: »Ole vaiti! Älä minua petä! Minun lapseni on joutunut tuhon omaksi.» Ja joka päivä hän meni tielle, jota pitkin poika oli lähtenyt matkalle; päivällä hän ei syönyt mitään, ja yökaudet hän itki lakkaamatta poikaansa Tobiasta, kunnes ne neljätoista hääpäivää, joiden ajaksi Raguel oli vannottanut hänet jäämään sinne, olivat loppuun kuluneet. Mutta Tobias sanoi Raguelille: »Päästä minut menemään, sillä isäni ja äitini eivät enää toivo näkevänsä minua». (Tobian kirja 10, 7)
Mutta Ester puhui vielä kuninkaan edessä ja lankesi hänen jalkainsa juureen, itki ja rukoili häntä torjumaan agagilaisen Haamanin pahuuden ja sen juonen, jonka tämä oli punonut juutalaisia vastaan. (Ester 8, 3)
Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta. (Psalmit 69, 11)
ja sanoi: "Oi Herra, muista, kuinka minä olen vaeltanut sinun edessäsi uskollisesti ja ehyellä sydämellä ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi!" Ja Hiskia itki katkerasti. (Jesaja 38, 3)
Hän taisteli enkelin kanssa ja voitti, hän itki ja rukoili tätä. Beetelissä tämä löysi hänet ja puhui siellä meidän kanssamme. (Hoosea 12, 5)
Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut: "Ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät." Ja hän meni ulos ja itki katkerasti. (Matteuksen evankeliumi 26, 75)