Fondare 152 Risultati per: kaksitoista heimoa

  • Tämä puhe oli minun silmissäni hyvä, ja minä otin kaksitoista miestä teidän keskuudestanne, yhden jokaisesta sukukunnasta. (5. Mooseksen kirja 1, 23)

  • Ottakaa siis kaksitoista miestä Israelin sukukunnista, kustakin sukukunnasta yksi mies. (Joosuan kirja 3, 12)

  • "Ottakaa kansasta kaksitoista miestä, kustakin sukukunnasta yksi mies, (Joosuan kirja 4, 2)

  • ja käskekää heitä sanoen: 'Ottakaa itsellenne tästä, keskeltä Jordania, siltä kohdalta, missä papit seisovat alallaan, kaksitoista kiveä ja viekää ne mukananne ja asettakaa ne siihen paikkaan, mihin jäätte ensi yöksi'." (Joosuan kirja 4, 3)

  • Niin Joosua kutsui ne kaksitoista miestä, jotka hän oli määrännyt otettaviksi israelilaisista, yhden miehen kustakin sukukunnasta, (Joosuan kirja 4, 4)

  • Ja israelilaiset tekivät, niinkuin Joosua oli käskenyt, ja ottivat israelilaisten sukukuntien luvun mukaan kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, niinkuin Herra oli puhunut Joosualle, ja veivät ne mukanaan yöpaikkaan ja asettivat ne sinne. (Joosuan kirja 4, 8)

  • Ja Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordania sille kohdalle, jossa liitonarkkia kantavat papit seisoivat; ja ne ovat siellä vielä tänäkin päivänä. (Joosuan kirja 4, 9)

  • Ja ne kaksitoista kiveä, jotka he olivat ottaneet Jordanista, Joosua pystytti Gilgaliin. (Joosuan kirja 4, 20)

  • Ja niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan kaksitoista tuhatta, kaikki Ain asukkaat. (Joosuan kirja 8, 25)

  • Kefar-Ammoni, Ofni ja Geba - kaksitoista kaupunkia kylineen; (Joosuan kirja 18, 24)

  • Kattat, Nahalal, Simron, Jidala ja Beetlehem - kaksitoista kaupunkia kylineen. (Joosuan kirja 19, 15)

  • Merarilaiset, heidän sukunsa, saivat Ruubenin sukukunnalta, Gaadin sukukunnalta ja Sebulonin sukukunnalta kaksitoista kaupunkia. (Joosuan kirja 21, 7)


“Dirás tu o mais belo dos credos quando houver noite em redor de ti, na hora do sacrifício, na dor, no supremo esforço duma vontade inquebrantável para o bem. Este credo é como um relâmpago que rasga a escuridão de teu espírito e no seu brilho te eleva a Deus”. São Padre Pio de Pietrelcina