1. Johanneksen kirje, 1
8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Pyhän Johanneksen 1 luku 1 käsittelee syntien ja anteeksiannon tunnustuksen merkitystä sekä Jumalan luonnetta ja tarvetta kävellä valossa ja totuudessa. Alla on viisi näihin aiheisiin liittyvää jaetta luvun läheisyydessä:
Sananlaskut 28:13: "Mikä kattaa rikkomuksesi, ei koskaan menesty; mutta mikä tunnustaa ne ja jättää armon." Tämä jae korostaa syntien tunnustuksen merkitystä ja tarvetta luopua siitä armon vastaanottamiseksi.
Psalmi 32:5: "Tunnustan syntini ja vääryyteni, jota en enää piiloutunut. Sanoin: tunnustan Herran kanssa, ja annat anteeksi syntini syyllisyyden." Tämä jae puhuu ilosta ja helpotuksesta, joka johtuu Jumalan syntien tunnustuksesta ja anteeksiannosta.
Jesaja 1:18: "Tule, ja sanotaan sanoen Herra; vaikka syntisi ovat kuin scarlet, niistä tulee valkoisia kuin lunta; vaikka ne ovat punaisia kuin Carmesim, niistä tulee kuin valkoinen villa." Tämä jae korostaa Jumalan armoa ja anteeksiantoa, joka muuttaa syntimme puhtaudeksi.
Joh. 8:12: "Hän puhui heille jälleen Jeesuksen sanomalla, että olen maailman valo; joka seuraa minua, ei kävele pimeydessä, vaan minulla on elämän valo." Tämä jae liittyy ajatukseen kävelystä valossa ja totuudessa, josta keskustellaan 1 Pyhän Joh. 1.
1 Joh. 3:5: "Tiedät myös, että hän ilmeni ottamaan syntit; ja hänessä ei ole syntiä." Tämä jae korostaa Kristuksen luonnetta pelastajana, joka ottaa syntimme ja puhdistaa meidät.
“Uma só coisa é necessária: estar perto de Jesus”. São Padre Pio de Pietrelcina