1 Saul oli ollut vuoden kuninkaana ja hallitsi Israelia toista vuotta,
2 kun Saul valitsi itsellensä kolmetuhatta miestä Israelista, ja näistä oli kaksituhatta Saulin kanssa Mikmaassa ja Beetelin vuoristossa, ja tuhat Joonatanin kanssa Benjaminin Gibeassa. Mutta muun väen hän oli päästänyt menemään, kunkin majallensa.
3 Mutta Joonatan, Saulin poika, löi kuoliaaksi filistealaisten maaherran, joka asui Gebassa, ja filistealaiset saivat sen kuulla. Silloin Saul puhallutti pasunaan kaikkialla maassa ja käski sanoa: "Hebrealaiset kuulkoot tämän."
4 Ja koko Israel kuuli sen sanoman, että Saul oli lyönyt kuoliaaksi filistealaisten maaherran ja että Israel oli joutunut filistealaisten vihoihin. Niin kansa kutsuttiin koolle Gilgaliin, seuraamaan Saulia.
5 Sillä filistealaiset olivat kokoontuneet sotimaan Israelia vastaan: kolmetkymmenet tuhannet sotavaunut, kuusituhatta ratsumiestä ja muuta väkeä niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; ja he tulivat ylös ja leiriytyivät Mikmaaseen, vastapäätä Beet-Aavenia.
6 Kun Israelin miehet näkivät joutuneensa hätään ja kansaa ahdistettavan, piiloutuivat he luoliin, onkaloihin, kallionrotkoihin, hautoihin ja kaivoihin.
7 Hebrealaisia meni myös Jordanin yli Gaadiin ja Gileadin maahan. Mutta Saul oli vielä Gilgalissa, ja kaikki sotaväki seurasi häntä peloissaan.
8 Kun hän oli odottanut seitsemän päivää, sen ajan, jonka Samuel oli määrännyt, eikä Samuel tullutkaan Gilgaliin, alkoi kansa hajaantua pois hänen luotaan.
9 Silloin Saul sanoi: "Tuokaa minulle polttouhri ja yhteysuhri." Ja hän uhrasi polttouhrin.
10 Mutta juuri kun hän oli saanut polttouhrin uhratuksi, niin katso, Samuel tuli. Ja Saul meni häntä vastaan tervehtimään häntä.
11 Mutta Samuel sanoi: "Mitä olet tehnyt?" Saul vastasi: "Kun näin, että kansa hajaantui pois minun luotani etkä sinä tullut määrättynä aikana, vaikka filistealaiset olivat kokoontuneet Mikmaaseen,
12 niin minä ajattelin: nyt filistealaiset hyökkäävät minua vastaan alas Gilgaliin, enkä minä ole etsinyt Herran mielisuosiota; ja minä rohkaisin itseni ja uhrasin polttouhrin."
13 Samuel sanoi Saulille: "Sinä olet tehnyt tyhmästi. Et ole noudattanut Herran, Jumalasi, käskyä, jonka hän antoi sinulle; muutoin olisi Herra vahvistanut sinun kuninkuutesi Israelissa ikuisiksi ajoiksi.
14 Mutta nyt sinun kuninkuutesi ei ole pysyvä. Herra on etsinyt itselleen mielensä mukaisen miehen, ja hänet on Herra määrännyt kansansa ruhtinaaksi, koska sinä et noudattanut käskyä, minkä Herra sinulle antoi."
15 Sitten Samuel nousi ja meni Gilgalista Benjaminin Gibeaan. Ja Saul piti mukanansa olevan väen katselmuksen: noin kuusisataa miestä.
16 Ja Saul ja hänen poikansa Joonatan ynnä väki, joka oli heidän kanssansa, jäivät Benjaminin Gebaan, mutta filistealaiset olivat leiriytyneet Mikmaaseen.
17 Ja filistealaisten leiristä lähti ryöstöosasto kolmena joukkona: yksi joukko kääntyi Ofran tielle Suualin maahan päin,
18 toinen joukko kääntyi Beet-Hooronin tielle, ja kolmas joukko kääntyi sille tielle, joka vie Seboimin laakson yli kohoavalle alueelle, erämaahan päin.
19 Mutta ei yhtään seppää ollut löydettävissä koko Israelin maasta, sillä filistealaiset ajattelivat, että hebrealaiset muutoin teettäisivät miekkoja tai keihäitä.
20 Ja koko Israelin, joka miehen, oli mentävä filistealaisten luo teroituttamaan vannastansa, kuokkaansa, kirvestänsä tai muuta teräkaluansa,
21 kun vannasten, kuokkien, tadikkojen tai kirvesten terät olivat tylsyneet, tahi kun häränpistimen tutkain oli oikaistava.
22 Niinpä ei taistelupäivänä ollut yhtään miekkaa eikä keihästä kenelläkään siitä väestä, joka oli Saulin ja Joonatanin kanssa; ainoastaan Saulilla ja hänen pojallansa Joonatanilla oli.
23 Mutta filistealaisten vartiosto lähti Mikmaan solatielle.
Versículos relacionados com 1. Samuelin kirja, 13:
1: n luku 13 Samuel alkaa Jonathanin nimityksestä Israelin armeijan komentajaksi ja jatkaa filistealaisia vastaan käydystä taistelusta. Taistelun aikana Saul tarjoaa uhrauksen Jumalalle ilman profeetan Samuelin läsnäoloa, joka rikkoo Jumalan lakia. Alla on viisi jaketta, jotka liittyvät tässä luvussa käsitettyihin aiheisiin:
1 Samuel 12:13: "Siksi näet valitsemasi kuninkaan, jonka kysyt; ja katso, Herra on asettanut kuninkaan sinulle." Samuel puhuu Israelin kansalaisille huomauttaen, että Jumala valitsi kuningas Saulin johtamaan ihmisiä ja siksi hänen on seurattava häntä.
Exodus 29:43-44: "Ja tulen Israelin lasten luo, ja paikan pyhitetään kunniani. Ja pyhitän seurakunnan ja alttarin teltan; aion myös pyhittää Aaronin ja hänen lapsensa, hänen lapsensa, että pappeus voi hallita minua. " Tämä jae korostaa, kuinka tärkeää on pyhittää paikko, jossa uhrauksia tarjotaan, ja papit, jotka hallitsevat uhrausta.
2 Chronicles 16:9: "Sillä Herralle hänen silmänsä kulkevat ympäri maata, osoittaen olevansa vahva niille, joiden sydän on hänelle täydellinen;" Tämä jae korostaa, että Jumala on aina valppaana ja suojaa häntä seuraavia, mutta heistä, jotka muuttavat hänestä, kohtaavat konflikteja ja vaikeuksia.
Psalmi 37:7: "Lepää Herrassa ja odota hänessä; älä nöyrä sinua, koska hän menestyy hänen tielleen, joka suorittaa tietoa taitavasta." Tämä jae puhuu Jumalan luottamisen tärkeydestä ja avun odottamisen sen sijaan, että olet vihainen tai epätoivoinen, kun jumalattomat näyttävät kukoistavan.
Jesaja 10:1: "suru niille, jotka asettavat epäreilut lakit ja virkamiehet, jotka määräävät sortoa." Tämä jae puhuu Jumalan ja oikeuden lakien rikkomisen vaarasta, kuten Saul tekee uhrauksen ilman profeetta Samuelin läsnäoloa. Saulin tarina 1 Samuel 13: ssa on esimerkki siitä, kuinka tottelemattomuus Jumalan tahdolle voi johtaa kielteisiin seurauksiin.
Capítulos: